Tänä iltana
valo terävää
tuoretta kuin sumu
olisi imuroinut
ilman
illaksi jäähtyneet
hapankorppukadut
ropisevat jaloissa
vuodenaikojen soundit
selkäytimessä kuin
olisivat olleet
aina
fazerin sininen hohde
taivaanranta hehkuu
kuin punaherukkaviini
sulan lumen alta
tulvahtaa ihana tuttu
koirankakan haju
tekstiviestipalstat
kiehuu
kevään hauska
heraldiikka
pitää olla tosi tarkkana
ettei astu yhteenkään
paskaan
hörppään kaakaon
kuppilassa kermavaahtoa
viikset väärällään luen
päivän lehden
japanilaiset turistit
ottavat kuvia ja ottavat
kuvia ja ottavat kuvia
ja ottavat kuvia
laitakaduilla
kädet taskussa
käveleskelen hiljaa
viheltelen
isä ja poika
syöttelevät kiekkoa
talon pihassa
yhdestä piipusta
pölähtää kun
saunaa lämmitetään
pikkupojat
työntävät potkuria
alamäkeen meinaa tökkiä
kun asfaltti nauraa
jo siellä täällä
mutta
heillä näyttää
olevan hauskaa
leuto kevätilta
koiratkin nauravat
minäkin nauran
nuorten miesten tummat
hahmot nuotiolla
pihatörmällä pullon
silhuetti kädessä
lättyjen tuoksu
leijailee
rintamamiestalojen
ylle
tuon nuotion ääreen
olisi ihminen kyllä
voinut istahtaa
mutta ei näinä aikoina
toisten pihoille
tuosta vain kävellä
ennen olisi reippaasti
remmiin pyydetty
tuuhan poika
maistaan lättyä ja
lämmikettä
lenkkeilijä slaidaa
ottaa hiuksen
hienoa takakenoa mustalla
jäällä mutta saa sievästi
seivattua
kävelen vielä tuosta metsäpolun
halki pysähtyäkseni tervehtimään
vanhoja kunnon puita kädestä pitäen
olemaan hetken hiljaa hämärässä
ehkä se on minun temppelini
metsä
kaikilla meillä omat maailmat
omat temppelit salaisuudet silmien
takana nostan hattua myös muille
en pelkästään puille
tytöt palaavat hiljalleen
hiihtämästä punaisin poskin
kohti kotia äidin helmoihin
sattuvat vielä kaatumaan siinä
rähmälleen sukset sauvat sikin
sokin kikattavat
isoveli ollut luistelemassa
räkä nokassa mailat ja romppeet
kädessä joulupukilta saatu
uusi pelipaita mistä vieläkin
tyytyväinen aivan kuin häpeäisi siskojen
räpellystä hiihtoloma tuli ja meni
huomenna takaisin kouluun
mälsää mutta näkeepähän
taas kavereita
mies lakaisee rappuja
vaihtaa pari sanaa naapurin
isännän kanssa yhdessä mukavampi
hämmästellä miten tulikin
kevät näin aikaisten
eihän talvi kerinnyt
edes alkaa lunta ole
nimeksikään
ilmastonmuutosta
mitä lie
kyllä on
merkilliset
ajat
ovat hämmästelleet
säätä ennenkin
isännät
tulee hyvä ruoan tuoksu
valo keittiössä joku paistaa
jauhelihaa huomista
makaroonilaatikkoa
varten
tumma on taivaanpohja
kirkas siro kuunsirppi
kissan kynsi ilosta
itkevä iltatähti
ihmettelen heitä
ja he minua
niin kauan kunnes
meistä elämä
sammuu
ja vielä sen
jälkeenkin
ikuisten unien
usvamailla
vetäydyn kammiooni
sytytän kynttilän laitan
levyllisen jazzia taidan
keittää hernerokkaa
jossa on kunnon könttejä
porsaanlihaa
valo terävää
tuoretta kuin sumu
olisi imuroinut
ilman
illaksi jäähtyneet
hapankorppukadut
ropisevat jaloissa
vuodenaikojen soundit
selkäytimessä kuin
olisivat olleet
aina
fazerin sininen hohde
taivaanranta hehkuu
kuin punaherukkaviini
sulan lumen alta
tulvahtaa ihana tuttu
koirankakan haju
tekstiviestipalstat
kiehuu
kevään hauska
heraldiikka
pitää olla tosi tarkkana
ettei astu yhteenkään
paskaan
hörppään kaakaon
kuppilassa kermavaahtoa
viikset väärällään luen
päivän lehden
japanilaiset turistit
ottavat kuvia ja ottavat
kuvia ja ottavat kuvia
ja ottavat kuvia
laitakaduilla
kädet taskussa
käveleskelen hiljaa
viheltelen
isä ja poika
syöttelevät kiekkoa
talon pihassa
yhdestä piipusta
pölähtää kun
saunaa lämmitetään
pikkupojat
työntävät potkuria
alamäkeen meinaa tökkiä
kun asfaltti nauraa
jo siellä täällä
mutta
heillä näyttää
olevan hauskaa
leuto kevätilta
koiratkin nauravat
minäkin nauran
nuorten miesten tummat
hahmot nuotiolla
pihatörmällä pullon
silhuetti kädessä
lättyjen tuoksu
leijailee
rintamamiestalojen
ylle
tuon nuotion ääreen
olisi ihminen kyllä
voinut istahtaa
mutta ei näinä aikoina
toisten pihoille
tuosta vain kävellä
ennen olisi reippaasti
remmiin pyydetty
tuuhan poika
maistaan lättyä ja
lämmikettä
lenkkeilijä slaidaa
ottaa hiuksen
hienoa takakenoa mustalla
jäällä mutta saa sievästi
seivattua
kävelen vielä tuosta metsäpolun
halki pysähtyäkseni tervehtimään
vanhoja kunnon puita kädestä pitäen
olemaan hetken hiljaa hämärässä
ehkä se on minun temppelini
metsä
kaikilla meillä omat maailmat
omat temppelit salaisuudet silmien
takana nostan hattua myös muille
en pelkästään puille
tytöt palaavat hiljalleen
hiihtämästä punaisin poskin
kohti kotia äidin helmoihin
sattuvat vielä kaatumaan siinä
rähmälleen sukset sauvat sikin
sokin kikattavat
isoveli ollut luistelemassa
räkä nokassa mailat ja romppeet
kädessä joulupukilta saatu
uusi pelipaita mistä vieläkin
tyytyväinen aivan kuin häpeäisi siskojen
räpellystä hiihtoloma tuli ja meni
huomenna takaisin kouluun
mälsää mutta näkeepähän
taas kavereita
mies lakaisee rappuja
vaihtaa pari sanaa naapurin
isännän kanssa yhdessä mukavampi
hämmästellä miten tulikin
kevät näin aikaisten
eihän talvi kerinnyt
edes alkaa lunta ole
nimeksikään
ilmastonmuutosta
mitä lie
kyllä on
merkilliset
ajat
ovat hämmästelleet
säätä ennenkin
isännät
tulee hyvä ruoan tuoksu
valo keittiössä joku paistaa
jauhelihaa huomista
makaroonilaatikkoa
varten
tumma on taivaanpohja
kirkas siro kuunsirppi
kissan kynsi ilosta
itkevä iltatähti
ihmettelen heitä
ja he minua
niin kauan kunnes
meistä elämä
sammuu
ja vielä sen
jälkeenkin
ikuisten unien
usvamailla
vetäydyn kammiooni
sytytän kynttilän laitan
levyllisen jazzia taidan
keittää hernerokkaa
jossa on kunnon könttejä
porsaanlihaa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)