Passionhedelmä on tuttu tuoremehuista, mutta itse hedelmä on jäänyt kauppojen hyllylle rypistymään. Rypistynyt passion näyttää kärsineeltä, ja sitä kutsutaan myös kärsimyshedelmäksi, mikä sattuu sopimaan myös lähestyvään pääsiäiseen, mutta mikä on myös merkki siitä että hedelmä on kypsä syötäväksi.
Halkaistuani vaatimattoman näköisen hedelmän sain lusikoitavaksi pari hauskaa kippoa hedelmää, joiden kaunis värimaailma ja muodot muistuttivat hieman ihmisen anatomiaa, mutta makumaailma toi sisäelinten sijaan mieleen jotain mangon, hunajan ja sitruunan väliltä.
Hyvä ja vaivaton jälkiruoka, ja tämä olisi maistunut varmasti myös Moskulle, muttei taida olla ihan sen arvoinen, että pitäisi Keniasta asti tänne tuoda. Hillajänkä on vähän lähempänä.