Mehiläisvaha-huulivoidetta ja propolista. Mehiläisvaha-huulivoide sisältää mehiläisvahaa, viinirypäleensiemenöljyä, kaakaovoita ja sitruunaöljyä. Luonnollinen vaihtoehto voittaa lobellon mennen tullen.
Propolis eli mehiläiskittivaha on vahamaista, ruskeaa ainetta, jota työmehiläiset valmistavat puiden silmujen eritteestä ja sitä käytetään pesän lämpöeristeenä ja puhdistusaineena.
Propolis on ikivanha rohdos, jota voi käyttää sisäisesti esimerkiksi suun limakalvojen, ikenien, kurkun, vatsan ja suoliston limakalvojen ärsytystilojen hoitoon.
Ulkoisesti haavojen hoitoon, ihottumiin, sieni-infektioihin ja hyönteisten puremiin. Toimii kuulemma erityisen hyvin huuliherpekseen ja voi torjua orastavan flunssan.
Piipon vadelma & horsma hunajaa. Tämän hunajan mehiläiset ovat imeneet metensä horsmista ja vadelmista, joten maussa on näiden kasvien hienoja vivahteita.
Mätipihvejä. Pihveihin oli käytetty eri kalojen mätiä kiiskestä siikaan. Tällaisia ei saa ihan joka kaupasta. Erinomaisia. Mäti kunniaan!
Ja tietenkin Lampelan neulamuikkuja! Miettikää, 6 euroa kilo! Halvemmalla ei saa villikalaa, eikä myöskään juuri kasvatuskalaa mistään. Lihapuolella ainoastaan jauheliha taitaa olla halvempaa.
Lampela kertoi että ihmiset eivät jostakin syystä osaa arvostaa neulamuikkua. Yleensä toivotaan kuulemma sitä isompaa muikkua, tai sitten ostetaan kaupasta kassilohta. Ihmettelimme tätä yhdessä - tarjolla on lähijärven halpaa villikalaa, jota ei tarvitse perkata eikä fileroida, sen kuin pyörittää jauho & suola & valkopippuri sekoituksessa ja heittää pannuun. Tai sitten siihen Lampelan aina mainitsemaan tönkkösuolaan ja aamulla naamaan. Itse olen toisinaan vetänyt myös raakana ilman suolaa.
Helppo, halpa, ravitseva, tuore, hyvän makuinen, ekologinen. Ja pienuutensa vuoksi nämä kalat eivät ole kerinneet imeä edes ympäristömyrkkyjä vielä kovin pahasti.
Markkinat ovat tänään viimeistä päivää, joten nämä suositukset tulevat nyt vähän viime tinkaan. Mutta tänään tosiaan vielä kerkiää viiteen asti.