Harjusparatiisissa.
Löysimme kaloja samoista paikoista kuin aikaisemminkin, matalasta hiljaisesta virrasta, kosken niskalta ja koskesta, mutta myös paikoista mistä emme ole aikaisemmin kaloja löytäneet.
Sanotaan, että virrassa kulkevat lehdet saattavat saada harjukset passiivisiksi, mutta ainakaan nyt niillä ei tuntunut olevan minkäänlaista vaikutusta, sillä harjukset söivät aktiivisesti pinnalta.
Rikulla harjus kiinni.
Tyyni ja hiljainen joki tarjosi meille intensiivistä pintaperhokalastusta, syksyisiä tuoksuja, hämärtyvän illan tähtiä ja tunnelmointia tulilla.
Kunnioitukseni metsälle, vedelle ja veden kaloille.
Aina.
