Tyhjä valkoinen paperi, uusi puhdas sivu,
lumenvalkea.
Aika on pysähtynyt. Aika on jäätynyt.
Aika on sinistä. Aika on ajanhukkaa.
Aika on aikamoista.
Rauha, niin, joulurauha saapuu oikeastaan
vasta tammikuussa.
Valo nuolee jo puiden latvoja,
pysähtyy rakennusten seinille.
Tammikuuta ei ole. Minua ei ole.
Aikaa ei ole. Kaikki on tyhjää.
Ja täyttä.