Auttiköngäs

Auttiköngäs from Kang Gastus on Vimeo.

"Perimätieto kertoo Auttikönkääseen hukkuneen useita ihmisiä vielä noiden vainolaisaikojen jälkeenkin. Pelkällä säikähdyksellä selvisi kuitenkin rovaniemeläinen Jussi Jokkala, joka laski alas itse könkäästä ja tuli tajuissaan suvantoon asti, mistä hänet sitten pelastettiin. Kerrotaan, että Jussin kyljet olivat ainoastaan raapiutuneet verille. Housujen taskut olivat tosin kääntyneet nurin, minkä takia Jussi menetti rahansa. Jälkeenpäin hän kylläkin korjasi rahojen menetyksen naimalla rikkaan lesken Oikaraisesta."

Lisää Auttikönkään historiaa.

Auttiköngäs sijaitsee n. 80 km Rovaniemeltä Ylä-Kemijoen suuntaan. Mahtava putous on 16 metriä korkea ja saa kyllä karvat pystyyn. Ylipäätänsä koko Auttikönkään alue rotkokanjonineen ja ikimetsineen on tosi upeaa.

Retkellä pohdimme, että jos Auttiköngäskin on jo noin iso, niin mikä mahtaa olla sitten Suomen isoin? Otin asiasta selvää ja se on Puolangalla sijaitseva Hepoköngäs, mikä on 24 m korkea. Sitä pitää käydä ehdottomasti haistelemassa tässä joku päivä!

Retken aikana törmäsimme myös muihin mielenkiintoisiin kysymyksiin, joista yksi koski muurahaisia. Auttijoen laavun takana on iso hylätty muurahaiskeko ja aloimme kundien kanssa kelata, miksi muurahaiset hylkäävät kekonsa? Ja miten uusi keko saa alkunsa? Sain muurahaistutkija Heikki Helanterältä seuraavan vastauksen:

"Tuollaiset hylätyt keot ovat melko yleisiä. Kyse voi olla siitä, että pesän kuningatar on kuollut, ja jos pesässä on ollut vain yksi kuningatar, ei ole enää ollut ketään munimassa ja jatkamassa sukua. Tällöin pesä pikkuhiljaa kuolee työläisten kuollessa. Tai sitten pesä on vaan päättänyt muuttaa muualle, esim jos vanha paikka on vaikka metsän kasvettua muuttunut kehnoksi.

Keon elämä alkaa yleensä kahdella tavalla. Joko kekomuurahaisten kuningatar ujuttautuu toisen lajin (yleensä mustamuurahainen) pesään ja tappaa sieltä kuningattaren. Jos tässä onnistuu, se alkaa munia omia muniaan. Tällöin pesä pikkuhiljaa muuttuu kekomuurahaisten pesäksi ja kasvaa sitten isommaksi. Osa kekomuurahaisista (niitä on siis Suomessakin useita päällepäin hyvin samannäköisiä lajeja) taas perustaa uuden pesän niin että osa vanhan pesän työläisistä ja kuningattarista (näillä lajeilla voi yhdesäs keossa olla kymmeniä, jopa satoja kuningattaria) siirtyy vanhasta pesästä lähistölle perustamaan uutta pesää."